Uppopallo on hyvin nuori laji. Usein ajatellaan, että ainakin harrastajat tietäisivät, kuinka laji saanut alkunsa. Väärin. Kaikenlaisia tarinoita lajin synnystä on liikkunut jo vuosia Ranskan laivaston harjoittelusta Keniassa pelattavaan koookospeliin.

Joten miten laji todella sai alkunsa?

Ludwig von Bersuda oli German Underwater Clubin jäsen ja hän sai 1961 ajatuksen vedenalaisesta pallopelistä. Ei tiedetä, onko ajatus peräisin Münchenin vedenalaisseuran kuntoiluharjoituksista hiekkatäytteisillä pulloilla, vai jostain muusta. Ilmatäytteiset pallot eivät sovellu vedenalaisiin peleihin, koska ne ovat kelluvia ja palaavat näinollen aina pintaan. Tämän vuoksi Bersuda täytti pallon suolavedellä. Koska pallon tiheys oli siten suurempi kuin makean veden, pallo ei enää noussut pintaan, vaan vajosi hitaasti pohjaan. Vajoamisnopeutta pystyi säätämään suolaveden konsentraation avulla. Ensimmäinen vedenalainen pallo oli keksitty. Koska jalkapallot olivat liian suuria ollakseen käytännöllisiä, käytettiin vesipalloja.

Seuraavaksi heräsi kysymys, millaista peliä tällaisella pallolla tulisi pelata? Myös tähän Ludwig von Bersudalla oli idea. Hän jännitti keskelle allasta verkon, joka muistutti lentopallossa käytettävää verkkoa. Verkon alareuna oli metrin korkeudella pohjasta. Kaksi joukkuetta pelasivat toisiaan vastaan siten, että hyökkäävän joukkueen täytyi tuoda pallo vastustajan alueelle ja laittaa se koriin. Pelin idea oli valmis. DUC Cologne käytti peliä lämmittelyyn ennen normaaleita harjoituksia. Muiden joukkueiden nähtyä tämän, alkoivat hekin käyttää suolavesitäytteisiä palloja harjoittelussaan.

DUC Colognen vuosia kestäneiden yritysten jälkeen ”Colognen kuri” esiteltiin kilpaurheilulajina kansallisissa kisoissa vuonna 1963. Tämä oli luultavasti ensimmäinen virallinen ottelu vedenalaisella pallolla. Kiinnostusta ei kuitenkaan tuolloin herännyt laajemmin.

Yksi DUC Duisburgin jäsen, hammaslääkäri Franz Josef Grimmeisen, päätti tehdä tästä pallopelistä kilpaurheilulajin. Muut seuran jäsenet eivät olleet kuitenkaan yhtä innokkaita asiasta.

DLRG Mülheim -yhdistys oli perustanut sukellusseuran. DUC Duisburgin jäsenten kautta seuraan levisi tieto vedenalaisesta pallopelistä, joka tultaisiin tuntemaan uppopallona. Mülheimin seura oli avoimempi idealle. DLRG Mülheimin (Vuodesta 1967 lähtien TSC Mülheim/Ruhr) avulla Grimmeisen järjesti ensimmäisen uppopallo-ottelun sunnuntaina lokakuun 4. vuonna 1964. Ottelussa pelasivat DLRG Mülheim ja DUC Duisburg. DLRG hävisi 5 : 2. Tiedotusvälineet huomioivat tämän ”ensi-illan” ja ”Essener Tageblattin” seuraavassa numerossa oli puolen sivun kirjoitus ja kaksi kuvaa tapahtumasta.

Grimmeisen jatkoi uppopalloturnausidean edistämistä tehdäkseen uppopallosta vakavasti otettavan kilpailulajin. Hän ja DUC Muelheim/Ruhrin sukellusjaosto, johon tuli kuusi DUC Duisburgin pelaajaa, tekivät ensimmäiset uppopalloturnaussäännöt ja järjestivät ”Kamppailun kultaisesta pallosta” Hallenbad Suedissa Mülheim/Ruhrissa. Ensi-ilta oli 5. marraskuuta 1965. Kuusi seuraa lähetti joukkueen Mülheimiin: DUC Bochum, DUC Dusseldorf, DUC Duisburg, DUC Essen ja TSC Delphin Leudenscheid. Nämä olivat ensimmäiset uppopallokuumeen puremat joukkueet. Tuolloiset säännöt sallivat kahdeksan henkiset joukkueet. Kotijoukkue, DLRG Mülheim, voitti turnauksen. Toiseksi tuli DUC Duisburgin joukkue, jossa Grimmeisen itse pelasi.

Turnaus on järjestetty joka vuosi siitä lähtien ja on näin uppopallohistorian vanhin turnaus. Colognen versio ei tehnyt läpimurtoa, ja sitä pelattiin vain lyhyen aikaa Colognessa. Lopulta Colognen joukkuekin alkoi pelata uppopalloa.

Tuodakseen lajin kansainväliselle areenalle Grimmeisen kääntyi, CMAS:n kahden tärkeimmän jäsenmaan, Ranskan ja Neuvostoliiton puoleen. Hän tarjosi näytösotteluita ja lehdistöpeittoa. Valitettavasti kiinnostusta ei herännyt. Vain yksi ranskalainen urheilulehti ”L’equipe” julkaisi lyhyen artikkelin huhtikuun 9. vuonna 1965.

Skandinavian maat osoittivat suurempaa kiinnostusta lajia kohtaan ja ottivat ideat käyttöön suhteellisen nopeassa ajassa. Näytösottelut Tanskassa 1973 ja Suomessa 1975 olivat tehokkaita. Ottelut Belgiassa syyskuussa 1973 ja Wienissä 1979 eivät herättäneet kiinnostusta. Itäblokissa vain Tsekkoslovakialaiset joukkueet olivat kiinnostuneita. Ajan politiikan mukaisesti ne pelasivat vain kommunistisia joukkueita vastaan. Ainoa siellä tunnettu turnaus oli Prahan uppopalloturnaus, joka on järjestetty vuosittain vuodesta 1975 alkaen lukuunottamatta vuotta 1979. Myöhempinä vuosina myös puolalaisia joukkueita osallistui turnaukseen ja itä-saksalaisista joukkueista, jotka käyttivät lajia kuntoiluun, lähetettiin tarkkailijoita. Viralliset Saksan mestaruuskilpailut on järjestetty vuodesta 1972 lähtien, jolloin VDST tunnusti uppopallon urheilulajiksi. (Vuonna 1971 järjestettiin ensimmäiset epäviralliset Saksan mestaruuskilpailut) Ensimmäiset Saksan mestaruuskilpailut järjestettiin tietysti Mülheimissa, ja ensimmäinen Saksan mestari oli TSC Mülheim. Vuonna 1978 uppopallosta ja uppokiekosta tuli virallisia CMAS:n lajeja. Ensimmäiset Euroopan mestaruuskilpailut järjestettiin 28-30 huhtikuuta Malmössa, Ruotsissa ja ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut 15-18 toukokuuta 1980 Mülheimissa.

Opiskelijoiden takia uppopallo on juuri niin suosittua Saksassa. Vuonna 1986 toukokuun 10-11 päivä, Mainzissa ja toukokuun 23-24 päivä Goettingenissa kilpailtiin ensimmäisen kerran yliopistojen mestaruudesta. Tämä johti siihen, että ”Aachener Sportspiegel” julkaisi koko sivun mittaisen artikkelin lajista.

Pohjoismaat mukaan

Pohjoismaihin uppopallo saapui Tanskan ja Etelä-Ruotsin kautta 1960-luvun lopulla. Ruotsin Urheilusukeltajain Liitto otti pelin ohjelmaansa 1973. Ruotsista Undervattens-polo eteni Norjaan ja Suomeen. Meillä peli sai nimeksi ”sanakirja käännöksen” vedenalainen poolo. Tämä oli kuitenkin kankea ja harrastajien keskuudessa oli vakiintunut uppopallo. Joten vuonna 1977 perustettiin Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:een uppopallovaliokunta. Ensimmäinen ja samalla perustamiskokous pidettiin Joensuussa Kari Viitasen johdolla. Suomessa uppopalloa harrastettiin ensimmäisenä Merivoimien Sukeltajakursseilla ja Hyvinkään Urheilusukeltajissa. Lajin leviämistä suomessa ovat auttaneet pelatut SM-kisat (vuodesta 1976) sekä turnaukset, joista Vesikko Cup on vanhin (Jo vuodesta 1973).

Maailman Vedenalaistoimintojen Liiton (CMAS) urheilukomiteaan perustettiin 1977 Games Commission, joka valmisteli nopeasti kokeilukilpailusäännöt. Syksyllä 1978 vahvistettiin sitten CMAS:n Kansainväliset uppopallon kilpailusäännöt ja vuoden 1980 alussa myös Tuomariohjeet.

Suomen tulo

Suomen Urheilusukeltajain liitto on vahvistanut yleiset kansalliset ja lajikohtaiset kilpailumääräykset sekä tuomarijärjestelmän.

Virallisia maaotteluita

Ensimmäiset uppopallon EM-kilpailut pidettiin Ruotsissa 1978 ja seuraavat Tanskassa 1981. Ensimmäiset MM-kilpailut pelattiin Saksan Liittotasavallassa 1980. PM-kilpailuja on järjestetty vuodesta 1976. Nykyisin MM- ja EM-kilpailut pidetään vuorotellen kahden vuoden välein.

Lähteet

Rudi Wiesner:”Entwicklung des UW-Rugbys”, Spottaucher 4/94